keskiviikko 7. marraskuuta 2012

riippuvuus: kun voi luopua jostain milloin tahansa, kunhan se on ensi tiistaina

"Riippuvuus eli addiktio (lat. addictio, jättäminen jonkun valtaan) on pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila. Riippuvuuden vaikutus elämään vaihtelee hyödyllisestä ja elämää ylläpitävästä terveestä riippuvuudesta haitalliseen riippuvuussairauteen. Riippuvuudet voidaan jakaa kehollisiin tai henkisiin (fyysisiin tai psyykkisiin) riippuvuuksiin. Riippuvuus liittyy usein mielihyvähakuisuuteen."

Kauan se on pysynyt poissa, mutta nyt se on alkanut tekemään tuloaan. Hitaasti mutta varmasti. Jehna on pysynyt vahvana todella kauan. Ei se vielä ole tehnyt mitään ratkaisevaa tekoa suuntan eikä toiseen, mutta merkit alkavat vahvasti viitata siihen, että kohta se taas sortuu. Ne häiritsee sen elämää taas hyvin paljon.

Mitkä niin? No ne putket. Jehna ei varsinaisesti karkaa putkeen, jos en anna sille käskyä, mutta se ottaa niistä häiriötä. Aivan kuin jotkut elektroniikkalaitteet ottaa häiriötä kännykästä. Jehnan keskittymiskyky katoaa kokonaan ja se vaan hamuilee sitä putkea kieli pitkällä. Sen kummemmin en jaksa meidän ongelmakohtia alla olevaan ratapätkään liittyen ruotia (ne on varmaan aika helppo arvata..), mutta esimerkiksi keinun ja keppien suorittaminen oli aivan mahdotonta lähellä nököttävien putkien vuoksi. Keppikulmat se haki aivan upeasti kyllä, oon tosi ylpeä siitä. Uutena asiana ei myöskään tule se, että Jehna paineistuu todella helposti minusta ja vetää välillä kunnon diivameiningillä. Se kestää kyllä toistoja, jos se tekee oikein. Hitto soikoon, se ottaa niin älyttömän helposti itseensä, ettei mitään rajaa. Kontaktit meni aluksi ihan täydellisesti. Ah autuutta miten tykkäsin! Lopuksi keinu ei onnistunut (himmaili, ei tullut loppuun asti tai hyppäsi välillä kesken pois, great) ja muutaman kerran stoppasi A:lla harjanteen päälle kököttämään ("ONKS TÄÄ NYT SIT HYVÄ, HÄH???" -marttyyriasenne ja erittäin liioiteltu sellainen). Muutaman kerran se taisi jopa himmata puominkin oikein huolella. HUOH. Välillä teki mieli heittäytyä keskelle hallia itkemään, mutta se tuskin ois ainakaan auttanut tilannetta. On Jehnassa paljon hyvääkin, oon vaan niin perfektionisti, että määin mielelläni niistä negatiivisista puolista paljon. Vähän liikaakin ehkä. Sotasuunnitelmani on laittaa kaikki mahdolliset putket Jehnalle häiriöksi ja teettää sillä kaikkea muuta paitsi niitä putkia. Pistetään otus oikein kunnolla koetukselle.


Maanantain tokot sujuivat hieman paremmin! Otettiin seuraamista, paikkamakuuta ja niitä perusasentoja. Jehna ei päästellyt (juurikaan) kurreääniä kuten viimeksi ja keskittyi paljon, paljon paremmin. Liikkeet sujui häiriön alla hyvin ja nyt aletaan sitten lisäämään askelia seuruuseen ja tekemään kääntymisiä, iiks. Jehnan seuraaminen on todella tiivistä, mistä sain kyllä kuulla, mutta tykkään siitä niin! Välillä se tosin painaa ihan kunnolla, mikä ei taas olekkaan niin kamalan kiva juttu..

Loppuun erittäin laadukas ja kerrassaan loistava video Möhkön kepityksestä (joka muuten yleisesti ottaen alkaa jo sujua loistavasti)

1 kommentti:

  1. Tykkäät kumminki: http://kaasnatenho.blogspot.fi/2012/11/uno-y-uno.html

    VastaaPoista