
Noh, käytiin lenkin ohessa sitten eilenkin ottamassa vähän keppejä ja puomin alastulokontaktia. Ilokseni voin todeta, että nyt alkaa sujua. Jehna ei ottanu paineita mistään, vaan se toimi kuin unelma - eikä se sinkoillut mihin sattuu. Kepeistä irrottelin jo muutamaa ohjuria ja ihan yhtä vauhdilla koira meni ilman niitäkin. Putkiriippuvuuden lisäksi on havaittavissa pientä keppiriippuvuutta.. Putkiterapiaahan Jehna on nyt saanut niin, että putkilla me ei olla tehty mitään. Kertaakaan se ei sännännyt edes putkeen päin ja korvat oli hyvin tallella.
Kurjat kelit menkää pois! Lenkkeilystä nauttiminen on ihan mahdotonta tuossa säässä kun tuntuu kuin talsisi kauheassa kuravellissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti