"Tänään olin tosi pätevä koira!" t. Jehnis.
Arvatkaa mitä? Olihan se! Käytiin ihan vaan tosi lunkilla mielellä vähän kentällä höntsäämässä ja vau: aivan kuin niitä koko maanantaista katastrofitreenejä ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Tehtiin aika perussettiä:
Tosin Jehnalle haastavaa settiä (härnäysputki ja käteentulot). Tai ainakin sen ois pitänyt olla! Ensin tehtiin takaakiertoja ja sen jälkeen A B ja käteentulo + palkkaus. Ja se tuli käteen, vaikka olin aivan varma, että se säntäis viivana putkeen. Se ei edes käynyt kaartamassa missään? Täh. Sen jälkeen A B D-settiä ja A B C D sekä tietysti vielä A C B A/D- ja A C D B-settiä. Ei mitään moitittavaa. Teki mieli lähinnä itkeä ja nauraa, koska en käsitä miksi se maanantaina toimi niin huonosti. Olinko itse hermostuneempi? Liian vaikeita ratapätkiä (ne on oikeasti todella vaikeita tämän tasoiselle koiralle)? Vetikö Jehna ihan ylikierroksille muiden koirien suorituksia töllöttäessään? Kuumuiko koira täyspitkällä radalla liikaa? Tänään pistin Möhkiksen suoraan seinään kiinni ja menin itse asettelemaan esteet. Sen jälkeen löysäsin koiran kentän laidalla ja pidin sen tiukasti käskyn alla. Tasan kerran koira kävi putken edessä, mutta senkin se teki, kun oltiin siirtymässä kentän toiseen päähän keppien luo. Käskin täpäkästi Jehnan pois ja se tuli. *tähän enkelten laulua*
Jehnan kaaliin alkaa myös vihdoin painua, että A-este on kaksivärinen tietystä syystä.. Se tulee kontaktipinnan tosi nätisti juoksareilla alas. En vaan tiedä joudunko opettamaan sille 2on2offit A:llekin ihan vain itseni vuoksi. Toinen vaihtoehto on hankkia jostain kartturille lisää vauhtia kinttuihin. Täytynee pohtia, miettiä ja pyöritellä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti