dog days are over

Ensimmäiset ryhmätreenit pitkään aikaan menivät.. no, ne menivät.

Tehtiin Jehnan kans ensimmäistä kertaa ikinä melkein täyspitkää rataa ja tulokset olivat sen mukaisia. Rata oli kyllä aika perussimppeli, mutta tiesin kyllä meidän ottavan ihan pikkujutuista ongelmia. Ensimmäinen kerta meni niin reisille kuin voi vain mennä: koira sinkosi ensimmäisen hypyn takaa kentän toisessa päässä olevaan putkeen, rimat lenteli ja hups, puomin kontaktikin unohtui. Ai niin, tekipä kelpi lentokeinunkin, mitä en olisi ikinä uskonut tuosta koirasta. Siinä vaiheessa kyllä jylisin Jehnalle melko hurjaan sävyyn ("NAINEN!" ei tullut mitään muutakaan mieleen..). Toisella kerralla meni paljon paremmin. Paitsi en osannut kääntää kelpiä - pitänee siis kehittää kelpien kääntökäsky. Enkä myöskään ehtinyt yhtään mihinkään. On maailman epäreiluinta joutua tässä vaiheessa leijeröimään ja pinkomaan niin lujaa kuin vain ikinä pääsee! Enhän minä hitaan havan ex-ohjaaja osaa tuollasen suharin kanssa tehdä yhtään mitään. Eikö möllitasoisen koiran pitäisi kuitenkin olla vähän hitaampi? Vauhtihan tulee ajan kanssa? Ei sitten.

Summa summarum Jehna haki keppikulmat älyttömät hienosti, irtosi maailman parhaiten ja sen hassun lentokeinun jälkeen teki varsin kelpoja keinusuorituksiakin. Hyvin haki esteitä ja sitä rataa! Kepit jouduin ohjaamaan todella kaukaa, eikä me olla tehty keppejä näin pitkän radan jatkeena, joten oli ihan ymmärrettävää että Jehna otti minusta vähän häiriötä ja lopetti kepitteyn muutamaan kertaan. Treenien jälkeen jäätiin vielä tikuttelemaan hetkeksi ja tosi hyvin hän kepitteli urinan ja ihme piuaamisen kera.

Keksiviikkona on ilmaiset kerhon keskinäiset möllikisat. Ilmaista ja hyvää harjoitusta, ehkä me siis mennään nolaamaan itsemme sinne!