tiistai 1. toukokuuta 2012

vappu räkä poskella

Juu. Ei siinä merkityksessä, että liikuskelisin polla sekaisin Kemin keskustassa räkä poskella. Menisin kyllä ihan keveästi krapulaisesta mutta ei: tää on flunssaa. Räkä valuu, päätä särkee ja hengitys pihisee. Kelpien vappu on ollut siis hyvin rento, joskin ajattelin kömpiä täältä vällyjen välistä ylös ja raahata itseni (tai sitten Jehna raahaa minut?) hallille ihan vaan hiomaan pikkusen keinua, puomia ja keppejä. Saattaa tosin olla, ettei mulla riitä henki sinne asti ja jään johonkin välille. Nämä on just niitä päiviä, jollon toivoisin olevani työssä käyvä ja autollinen. Tai että se halli vois olla edes sen 2km lähempänä? Miksi asun keskustassa ja hallille on matkaa noin 7 kilometriä?

Sain sunnuntaina Jehnasta paljon irti: se teki muutaman tosi nopean 2on2offin. Mutta Houston, we have a problem. Jehna tapittaa minua koko ajan, eikä ota kontaktia jos jään jonnekin kauemmas taakse. Täytynee palkata koira siis edestäkäsin. Problem solved. Kuppitreeniä siis kehiin.

Ironista kyllä, Janni heitti meitä positiivisuushaasteella. Nauran itseni kuoliaaksi.

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää).
Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).


1. Illalla kun oikein uuvuttavan päivän jälkeen kömmit sänkyyn peiton alle ja Jehna tulee viereen istumaan ja odottamaan, että annan sille luvan tulla  viereen (sais se ihan ilman lupaakin tulla, mutta kelpie on kohtelias joissakin asioissa :D yllättävää kyllä). Kun annan sille luvan, se sinkoaa kainaloon kettukerälle nukkumaan.

2. Se huuto ja piuaaminen, mikä alkaa kun menee käymään kotona Rovaniemellä: Sofi on niiiiin onnellinen. Sen pikku häntä vispaa ihan hurjasti ja se on niin äitin tyttöä. Ja kun meen lattialle makaamaan, se alkaa piehtaroida ja puskea. Some things never change!

3. Uupunut koira. Sofi väsähtää vähemmästä, mutta pitkän lenkin jälkeen on ihana katsella mummelia, joka nukkuu onnellisesti tuhisten monella mutkalla omassa korissaan. Vaikka Jehna ei koskaan niin tappiin väsynyt ole, etteikö se jaksais lähteä tekemään töitä tai höntsäämään, kyllä se nukkuu väsyneenä paljon syvemmin ja tuhisee unissaan. Ah.

4. Tavoitteiden asettaminen ja tietysti niiden saavuttaminen! Siinä mielessä oon hirveän järjestelmällinen ihminen, että tykkään kirjotella kalenteriin ylös kisasuunnitelmia ja listailla asioita. Ihan parasta kirjotella paperille ylös asioita, joissa on jotain parantamisen varaa ja rustata siihen alle mitä niille pitäisi tehdä. Eikös hyvin suunniteltu oo puoleksi tehty?

5. Metsässä lenkkeily molempien koirien kanssa kaikessa rauhassa. Voi haistella omia ajatuksia ja velloa unelmissa keskellä kivoja maisemia.

6. Onnistuminen. Oli kyse sitten luoksetulosta hankalassa tilanteessa, kun koirapuistossa kaikki koirat juoksee päätä pahkaa toiseen suuntaan, vaikeahkosta ohitustilanteesta tai nappiin menneestä perusasennosta. Se on ihan paras tunne.

7. Mukavat koiraihmiset! Kun oot kohdannut jatkuvassa sumassa koiraihmisiä, jotka pönkittää itseään lyttäämällä sinun omat menetelmäsi täysin ja pitää sinua selvästi huonompana kuin itseään, on aivan ihana tavata aidosti ystävällisiä ja mukavia koiraihmisiä. On huippua jutella samaa lajia harrastavien ihmisten kanssa, mutta tykkään ihan yhtä lailla keskustella kera ihmisten, joiden koira nauttii pitkistä lenkeistä ja tavallisista kotioloista.

8.  Koirakuvioiden ulkopuolinen elämä. Koirat on iso osa elämääni, mutta henkilökohtaisesti tarvin siihen muutakin sisältöä kuin nakeilta haisevan treeniliivin ja agilityhallilla vietetyt viikonloput. Koirattomat ystävät ja pienet lomat, joiden ajaksi sysään törkeästi kelpien vanhemmilleni, ovat ihan huippuja! Tosin poden jo viikossa niin kovaa ikävää, että sen jälkeen haluaakin pysyä taas pitkän aikaa kotosalla koiran kanssa..

9. Kisatalkoilu! Pari päivää vietellen pelkissä koirapiireissä myymällä kanttiinissa makkaraa tai nököttäessa radan reunalla ratahenkilöstössä. Kisafiilis on huipussaan, kun yleisö eläytyy radan käänteisiin ja kannustaa. Ja jossain välissä käyt huitasemassa oman koiran kanssa pari rataa. :D Sivuseikka!

10. Maata koiran kanssa sängyssä pitkään katsellen täysin aivottomia tv-sarjoja. Itsehän en tehnyt sitä tänään.. Enkä varmasti katsonut Jordan: Povipommin Päiväkirjoja..

Pistetään vahinko kiertämään! ;-) Haaste lentää Hannalle, Marjalle, Jasminelle, Iitulle ja Nathalielle.

2 kommenttia:

  1. Toisinaan muuten ON ihan äärettömän mukavaa lojua sohvalla ja tuijottaa jotain aivot-narikkaan-leffoja/tv-sarjoja :D

    VastaaPoista
  2. Olen ehdottoman samaa mieltä! :D Minun aivot ei kestäisi millään, jos en saisi rauhottua välillä tuollaisia maailman surkeimpia ohjelmia katsoessa.

    VastaaPoista